Me ratsastajat olemme valitettavasti joutuneet viime aikoina miettimään ratsastuksen turvallisuutta. Turvallisuuteen liittyy äärimmäisen monta asiaa, mutta istuntaopettajana puhun tässä istunnasta.
Eli miten istunta ja turvallisuus liittyvät toisiinsa? Mielestäni kaikin tavoin. Minusta istuntaopetuksen TÄRKEIN tarkoitus on lisätä ratsastajan ja samalla myös hevosen turvallisuutta. Ratsastajan turvallisuus lisääntyy kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä, että mitä vakaampi istunta hänellä on, sitä paremmin hän pysyy kyydissä. Hevosen turvallisuus lisääntyy, kun ratsastaja ei huonolla tasapainolla ja kehonhallinnalla häiritse hevosta, vaan osaa sen sijaan parantaa hevosen tasapainoa omalla istunnallaan. Vääränlainen istunta voi myös tehdä hallaa ratsastajan selälle, polville, nilkoille tai hevosen selälle ja jaloille, jos hevonen joutuu pitkiä aikoja kantamaan väärässä asennossa olevaan ratsastajaa.
Hämmästelin vuosia sitten, kun kuulin useammankin ratsastajan pudonneen hevosen kompastuessa. Alkuun luulin, että kyse oli huonosta tuurista ja minulla kesti jonkin aikaa ymmärtää, että aivan liian suurella osalla ratsastajista on yksinkertaisesti niin huono tasapaino, että he mätkähtävät alas AINA kun hevonen kompastuu. Minusta jokaisen ratsastajan tasapainon pitäisi olla sellainen, että hevosen mahdollinen kompastuminen ei johda putoamiseen. Toisaalta taas – kun hyvä istunta auttaa hevosta pysymään tasapainossa, voi huono istunta saada hevosen kompuroimaan.
Entäpä esteet? Joskus ratsastajalla saattaa olla intoa enemmän kuin taitoa ja hyppääminen aloitetaan – tai puomeja nostetaan - liian aikaisin. Jos ratsastajan tasapaino ei esimerkiksi riitä laukkaamaan kevyessä istunnassa, pitääkö hänen silti saada hypätä?
Voiko hyvästä istunnasta huolimatta pudota? Kyllä ja lähes poikkeuksetta jokainen ratsastaja putoaa joskus. Onneksi me nykyään osaamme panostaa hyviin turvavarusteisiin!
Yritetäänhän kuitenkin panostaa myös hyvään istuntaan!
Comments